Uusi kausi, uusi vuoristo

13.7. alkoi matka kohti uutta työpestiä ja uutta maata. Tällä kertaa kohteena on Nowy Targ eteläisessä Puolassa, lähellä Slovakian rajaa. Matkustus vaihtoehdoista rastitin tällä kertaa kohdan oma auto, koska sopimukseen ei kuulunut autoa ja matkaa Helsingistä Nowy Targiin on "vain" 1500km.

Suunnitelmana oli mennä lautalla Tallinnaan ja ajaa sieltä Via Balticaa pitkin ensimmäisenä päivänä 600km Latvian läpi Liettuaan Kaunasiin ja yöpyä siellä ensimmäinen yö. Seuraavana päivänä oli tarkoitus ajaa loput 900km Varsovan kautta perille. Kaunasiin päästyäni alkoi kuitenkin tuntua että 900km yhdelle päivälle on vähän liikaa, varsinkin kun mitään varsinaista kiirettä ei ole. Niinpä varasin toiseksi yöksi Varsovasta huoneen ja ajelin kaikessa rauhassa matkan kolmessa päivässä.

Via Baltican ajaminen on monesti ollut mielessä, mutta täytyypä sanoa että ei se varsinainen nautinto ollut. Hidas pikkutie jossa ruuhkainen liikenne ja aivan kaistapäisiä autoilijoita. Suomen liikennettä monesti moititaan, mutta kyllä meillä on loppujen lopuksi hyvinkin sujuva liikenne ja tieverkosto.

Nowy Targ sijaitsee Podhalen maakunnassa, Krakovan ja Zakopanen puolessa välissä. Seuran nimi onkin KH Podhale Nowy Targ, Tämä reilun 30 000 asukkaan pikkukaupunki sijaitsee Slovakian puolelle jatkuvan Dunajec joen varrella, Tatra vuoriston juurella. Tatran korkeimmat huiput on Slovakian puolella, tässä kohtaa maasto on tasaista ja ympäröivät vuoret näkyvät joka puolella horisontissa. Kolmen viime vuoden aikana tässä on siis asuttu Karpaateilla, Alpeilla/Dolomiiteillä ja Tatralla. 

Niin maastosta, kuin itse kaupungista tulee paljon mieleen Transylvania ja sikäläinen, samankokoinen pikkukaupunki Csikszereda, joka tuli Romanian vuotena tutuksi. Täällä kadut on vaan puhtaammat ja rakennukset keskimäärin paremmassa kunnossa. Ensivaikutelma kaupungista on ollut hyvä ja ihmiset tuntuvat olevan mukavia. Englannilla pärjää jotenkuten, paremmin varsinkin nuorempien ihmisten kanssa, mutta vanhempi ikäluokka ei juuri englantia puhu. Google translator ja käsimerkit on siis ahkerassa käytössä. 

Joukkueen muut valmentajat ovat slovakialaiset Juraj Faith ja Marcel Skokan. Juraj puhuu hyvää englantia mutta joutuu usein toimimaan tulkkina minun ja Marcelin välillä. Juraj on aikaisemminkin työskennellyt suomalaisten kanssa ja itse myös slovakialaisten kanssa, joten paljon yhteisiä tuttuja meiltä löytyy. Taas tuli huomattua kuinka pieni kiekkomaailma onkaan. Lisäksi johtoryhmään kuuluu kaksi paikallista huoltajaa, jotka eivät puhu ollenkaan englantia.

Paras esimerkki tästä kuitenkin taitaa olla se, että ruotsalainen maalivahtimme Kevin Lindskoug pelasi Rittenissä aikaisemmin ennen kuin minä menin sinne ja asui siinä samassa kämpässä missä minä siellä asuin. 

Niinkuin täällä päin maailmaa on tapana, asiat tapahtuvat hieman hitaasti eikä sormia napsauttamalla. Toivottavasti homma tästä lähtee luistamaan myös seurajohdon puolella ja esim. asuntohommat saadaan kuntoon. Moni asuu edelleen hotellissa, tai paremminkin B&B hostellissa, kuten minäkin. Päivittäinen aamupala ja siivous on kyllä aina plussaa, ei valittamista. Omaan kämppään pääsen tämän tiedon mukaan kuukauden päästä. 

Tällä viikolla perjantaina on viimeinen harjoituspeli ja sarja avaus on 9.9. Puolan pääsarja on varmasti yksi aliarvotetuimpia eurooppalaisia sarjoja, taso tuntuu olevan yllättävän kova ja täällä pelaa mm. yli 30 suomalaista. Nuori ja kokematon joukkueemme on selkeästi haastajan roolissa ja hikisiä iltoja on luvassa.

Täytyy paremmalla ajalla lisätä vielä muutama kuva.