Nordic Goaliedragon

Aamulla oli kassi pakattuna ja Skoda valmiina kohti Stadia jäätreenin ja lounaan jälkeen, kunnes tajusin että lento Moskovaan onkin vasta keskiviikkona. No, ei ole ensimmäinen kerta kun aikataulut on vähän hukassa, onneksi on joukkue joka pitää huoli että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yksi harjoituspäivä siis vielä Vierumäellä. Tämäkin aamu alkoi tuttuun venäläiseen tapaan kättelemällä koko joukkueen johtoryhmä läpi aamupalan yhteydessä. Suomalaisena tämä tuntuu vieraalta ja aiheuttaa välillä kiusallisia hetkiä, koska jos joku ei satu olemaan aamupalalla paikalla, pitäisi hänet muistaa kätellä sitten kun ensi kerran tapaa. No, itse aamupalalle silmät ummessa ja aivot nollissa raahustaessa ei välttämättä jää mieleen kenet on jo kätellyt ja niinpä myöhemmin on mahdollisuutena kätellä joku toiseen kertaan, tai jättää kättelemättä kokonaan. Vain suomalainen voi kehittää tästä tavasta ongelman, tälläistä kättelyrumbaa on tottunut katselemaan vain linnan juhlissa. Jota en edes ...

Tsekin leiri päättyi maanantaina ja tuliaisina sieltä oli järjetön flunssa. Brno:n trooppinen ilma, jäähallin kylmyys ja puolikkaan tähden hotellin lehmän henkäystä muistuttava ilmastointi ilmeisesti aiheuttivat Suomen säähän tottuneeseen elimistöön sitkeän räkätaudin. Onneksi seuraavat pari viikkoa tulisimme viettämään tutussa, sateisessa Suomen kesäsäässä. Alkuviikko on joutunut menemään aika puolivaloilla ja yrittää parannella ja toipua, mutta nyt alkaa jo tuntumaan paremmalta. Viimeisenä leiripäivänä joukkuetta karsittiin ja kymmenkunta kiinalaispelaajaa lähetettiin takaisin kotiin. Joukkueen matka Suomeen ei alkanut kommelluksitta kun varusteita ja huoltokamoja kuljettamaan tilattu pakettiauto osoittautui auttamatta liian pieneksi, eikä siihen mahtunut kuin murto-osa tavaroista. Niinpä joukkueen piti kantaa varustekassit ja osa huoltokamoista lentokoneeseen, pakun ajaessa täyteen ahdettuna Vierumäelle. Lastaustapahtuma aiheutti allekirjoittaneessa allergista ihottumaa, tulihan s...

Ensimmäinen leiriviikko joukkueen kanssa on takana. Arki ja rutiinit pyörii hotelli - urheilukenttä - jäähalli akselilla, kaikki sijaitsevat n. 200m etäisyydellä toisistaan. Läheiseen kauppaan sentään on n. 500m. Viikonpäivät menettää merkityksen ihan täysin eikä välillä ole hajuakaan mitä päivää eletään. Ajan mittarina toimii harjoitusohjelma. Tämänpäiväisen aamutreenin jälkeen on 1,5 päivää vapaata ja tarkoitus olisi lähteä Brnon keskustaan syömään ja hengailemaan. Kanapasta ja salaatti alkaa kieltämättä jo vähän kyllästyttämään ja pizzaa tai burgeria on jo ikävä. Joukkueen toimihenkilöiden kanssa homma sujuu paremmin ja paremmin. Päävalmentaja ei juuri englantia puhu mutta apuvalmentajan tulkkauksella hän on kertonut että haluaa minun tuntevan olevani osa porukkaa. Olen myös saanut tähän mennessä päättää täysin maalivahtien harjoitusohjelman, mikä tietysti on oman työn kannalta mukavaa. On myös käynyt ilmi että ne, jotka aluksi eivät tulleet juttelemaan ollenkaan, ovat nykyään...

Kolmen päivän Moskovan "lomalla" piti tietysti käydä katsomassa Kreml ja Punainen Tori. Kunlunin KHL-joukkue oli samaan aikaan kaupungissa, joten kollegojen kanssa piti käydä myös yöelämä tarkastamassa. Eilen lensimme Wieniin, josta saavuimme bussikyydillä Brnoon, Tsekkeihin. Täällä leireilemme seuraavat pari viikkoa ennen Vierumäen leiritystä. Maantiedossa täysin urpona luulin että Wienissä olisi vuoria, mutta maisema oli kuin pohjanmaalta ja tuli jo mieleen olinko eksynyt vahingossa Vaasan lennolle. Wikipedia onneksi valaisi että kaupunki sijaitsee Tonavan suistossa ja aika kaukana vuoristosta. Sen sijaan Tsekkien rajan ylitettyämme alkoi vuoristoa näkyä, sekä mahtavia linnoja rakennettuna niiden päälle. Kaikista neljästä hotellista missä olemme viikon aikana majoittuneet, osui se ahtain ja nuhjuisin tietysti tänne, missä olemme pisimmän ajan. Positiivista on kuitenkin se, että jäähalli on vastapäätä kadun toisella puolella ja vieressä on myös joku urheilukentän tapaine...

Pekingin tukahduttava +35C kuumuus ja järjetön ilmankosteus vaihtui eilen 8h lennon jälkeen kotoisampaan säähän, kun saavuimme Moskovaan jossa on +15C ja vettä tulee taivaan täydeltä. Kolme lentoa tuli Kiinassa lennettyä ja joka ikinen oli myöhässä, pahimpana eilinen Aeroflotin Moskovan lento joka pääsi nousemaan n. 2h aikataulusta jäljessä ilman mitään kummempaa syytä. Lentojen myöhästyminen tuntuu olevan maan tapa, saa nähdä miten tämä vaikuttaa joukkueen reissaamiseen kun sarjakausi syyskuussa alkaa. Venäläisen toimihenkilö ryhmän kanssa toimiminen hakee vielä vähän muotoaan, aina he eivät muista kaikkea kertoa minulle englanniksi. Muuten tuntuvat olevan mukavaa ja ystävällistä porukkaa, mutta lähes kaikki asiat pitää itse selvittää ja kysyä. Joukkueen pää-, ja apuvalmentajana toimivat entiset KHL-pelaajat Alexei Tertushny ja Artur Oktyabrev, joilla molemmilla on kokemusta myös valmentamisesta KHL:ssä. Minulle kerrottiin että Kunlunin KHL-joukkue on näyteikkuna Kiinan...

Neljä päivää on nyt Kiinan maalla vietetty ja seuraa muutamia huomioita paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Ensinnäkin liikenne, joka on jotain ihan käsittämätöntä. Vankkumattomana yksityisautoilun kannattajana olen kyllä tyytyväinen ettei täällä tarvitse rattiin hypätä. Jos nyt joku kuitenkin suunnittelee roadtripiä esim Pekingiin, niin tässä muutamia vinkkejä: Liikennesäännöt on suuntaa antavia ja esim. ruuhkassa on hyvä pujotella kaistalta toiselle sen mukaan, mikä kaista vetää parhaiten. Kaistan vaihdossa on turha rasittaa itseään vilkun käytöllä, kyllä se vierellä ajava jossain kohtaa huomaa että,olet vaihtamassa kaistaa. Eikä ole niin väliä vaikka ajaisit kaistaviivan päällä, monesti siitä löytyy se tilavin kohta ajoradalla. Moottoritiellä parhaan ohituskaistan tarjoaa pientareen ja sulkuviivan välinen kapea asfalttikaistale. Joskus siellä saattaa kävellä työmiehiä, mutta turha niiden takia on jarruttaa, kyllä ne hyppäämedestä pois. Jalankulkijoita ei tarvitse miss...