Kiinalaista elämänmenoa.

Neljä päivää on nyt Kiinan maalla vietetty ja seuraa muutamia huomioita paikallisesta kulttuurista ja tavoista.

Ensinnäkin liikenne, joka on jotain ihan käsittämätöntä. Vankkumattomana yksityisautoilun kannattajana olen kyllä tyytyväinen ettei täällä tarvitse rattiin hypätä. Jos nyt joku kuitenkin suunnittelee roadtripiä esim Pekingiin, niin tässä muutamia vinkkejä:

Liikennesäännöt on suuntaa antavia ja esim. ruuhkassa on hyvä pujotella kaistalta toiselle sen mukaan, mikä kaista vetää parhaiten. Kaistan vaihdossa on turha rasittaa itseään vilkun käytöllä, kyllä se vierellä ajava jossain kohtaa huomaa että,olet vaihtamassa kaistaa. Eikä ole niin väliä vaikka ajaisit kaistaviivan päällä, monesti siitä löytyy se tilavin kohta ajoradalla. Moottoritiellä parhaan ohituskaistan tarjoaa pientareen ja sulkuviivan välinen kapea asfalttikaistale. Joskus siellä saattaa kävellä työmiehiä, mutta turha niiden takia on jarruttaa, kyllä ne hyppäämedestä pois.

Jalankulkijoita ei tarvitse missään olosuhteessa väistää eikä niille tietä antaa. Ei edes silloin kun olet kääntymässä ja jalankulkijalle palaa vihreä valo. Aja vaan rohkeasti siihen suojatielle, kyllä jalankulkijat antavat sinulle tietä. Jos olet jättämässä tai ottamassa kyytiläistä kyytiin, on suojatie tai vaihtoehtoisesti jalkakäytävä siihen paras paikka. Vaikka keskellä kaistaa.

Paras kulkuneuvo tuntuu olevan sähkömopo joka on täysin äänetön ja sillä on hyvä säikyttää (ulkolaisia) jalankulkijoita. Mopoa ajaessa ei myöskään tarvitse käyttää kypärää tai muita turhia suojavarusteita. Patakintaan näköiset hanskat on kuitenkin hyvä olla käsissä ajoviimalta suojaamassa. Mopolla ajaessa täytyy kuitenkin muistaa että autoilijat eivät hidasta eivätkä väistä vuoksesi ollenkaan, mutta toisaalta voit kostaa käyttäytymällä samalla tavoin pyöräilijöitä ja jalankulkijoita kohtaan.

Jalankulkijana ei kannata odottaa että suojatiellä olisit turvassa, et todellakaan ole. Jos kuitenkin meinaat tien yli päästä, on pakko vaan uskaltautua liikenteen sekaan väistelemällä autoja, mopoja ja pyöriä.

Sitten jonotuskäytäntö. 

Siinä on suomalainen perusjonottaja kummissaan kun kaupan/puffetpöydän/lentoaseman yms. jonossa paikallisia päätä lyhyempiä tyyppejä tunkee ohi oikealta ja vasemmalta. Jos siis jonotat suomalaisittain kuuliaisesti omalla paikallasi. Jos meinaat palvelua saada ripeästi, hivuttaudu surutta jonossa eteenpäin muita ohitellen. Ihmispaljous on luultavasti tämän käytännön muokannut sujuvammaksi.

---------

Eilen lensimme Harbiniin, joka lopulta osoittautui joukkueemme tulevaksi kotikaupungiksi. Kiinan talviurheilun keskus sijaistee pohjoisessa, suht lähellä venäjän rajaa. Talvella siellä saattaa kuuleman mukaan olla -40C pakkasia, joten Peking olisi ollut joukkueen johtoryhmän mielestä parempi valinta. Harbinissa pidettiin tänään lehdistötilaisuus joukkueen perustamisen vuoksi ja paikalla oli noin 100 ihmistä. Vaikea sanoa ketä suurin osa ihmisistä oli, mutta kovasti siellä puheita pidettiin ja maljoja kilisteltiin.

Omalle kohdalle sattui taas jokavuotinen ongelma, eikä seuran jakamat vaatteet istunut tähän vartaloon millään. Niinpä muiden ollessa pukeutuneena KRS takkiin ja housuihin, edustin paikalla Danko Jones T-paidassa ja shortseissa. Vähän tuli pitkiä katseita, mahtoivat paikalliset ajatella että mikä tyyppi tämä on.

Joukkueemme toimihenkilöstö koostuu 10 venäläisestä ja minusta. 3 heistä puhuu hyvää englantia, kaksi huonoa ja loput ei ollenkaan. Palaverit menevät yleensä niin, että venäläiset puhuvat keskenään tunnin venäjää ja lopuksi yksi kertoo minulle englanniksi viidessä minuutissa mitä puhuttiin. Ole siinä sitten mukana kertomassa mielipidettäsi asioista.

Nyt on kaikki virallinen osuus suoritettu, pankkitilit ja puhelinliittymät avattu ja terveystarkastukset hoidettu. Huomenna retkueemme suuntaa Moskovaan, jossa pelaajille on oma, liigan järjestämä terveystarkastus. Ylihuomenna lennämme Moskovasta Tsekkiin, Brnoon, jossa vihdoin pääsemme ensimmäistä kertaa jäälle.