Vihdoin kotona Harbinissa

Kazan - Moskova - Peking - Harbin matka kesti jotakuinkin tasan 24h ja perillä Harbinissa olimme torstaina 31.8. puolenpäivän aikaan. Joukkue ei oikein jaksanut innostua tervetulojuhlallisuuksista, jotka alkoivat jo lentokentällä ja jatkui hotellille saapuessamme. Banderollit ja lehdistö oli kuitenkin paikalle roudattu, joten äkkiä otimme pakolliset joukkuekuvat ja joimme maljat ennen hotellin sänkyyn pääsyä.

Unta riittikin itselläni 16h seuraavan päivän lounaaseen mennessä. Kaikki ruokailut ennen sitä nukuin tyytyväisesti ohi. Seuraavaksi olikin aika lähteä porukalla pankkiin selvittämään jo kerran selvitettyjä pankkiasioita. Heinäkuun visiitillä kävimme pankissa ja kaikki piti olla selvää, mutta maassa maan tavalla, mikään ei ollutkaan selvää. Niinpä vietimme perjantain vapaapäivän jonottaen uudestaan pankissa.

Tänään lauantaina oli myös vapaapäivä ja lähdimme muutaman pelaajan kanssa kaupungille. Olo oli aika friikki, kun vastaantulijat kadulla tuijottivat ja ottivat meistä valokuvia. Puistossa istuessamme rohkeimmat halusivat jopa ottaa selfien kanssamme. Mietin vaan että joku kiinalainen nyt ylpeänä esittelee kavereilleen kuvaa minusta ja kertoo kuinka oli ihmeellistä kun tämän näköinen tyyppi istui puistossa. No, suotakoon se hänelle. Kieltämättä me aikalailla erotuttiin paikallisväestöstä.

Harbinin keskusta oli juuri sellainen kuin se miljoonakaupungissa kuvitteleekin olevan. Porukkaa kuin pipoa ja hirveä ryysis joka puolella. Vielä kun keskustan kävelykadulla oli menossa jonkinlainen karnevaali, oli tungos taattu. Kävimme ajamassa vaijerihissillä kaupungin halkovan Songhua joen yli vastapäiselle Sun Islandille, jossa sijaitsee suuri puisto. Käsittämätöntä miten joen ylitettyämme kaupungin häly jäi kokonaan taakse ja puisto oli todella rauhallinen ha hiljainen, vaikka siellä jonkin verran ihmisiä olikin. Talvisin puistossa avataan talvipuutarha, joka varmaan pitää käydä katsastamassa, jos vain pakkasta ei ole liikaa. Ai niin, jokainen paikallinen kenen kanssa olen puhunut on kysynyt: " Tiedätkö että täällä on talvisin TODELLA kylmä?" Ei lupaa hyvää, vaikka olenkin voinut vastata että olen Suomesta ja tiedän mitä kylmyys on.

Niinhän siinä sitten kävi, että huolimatta Kazanin turnauksen viimeisen pelin voitosta päävalmentajamme Aleksey Tertyshni sai monoa. 8 tappiota yhdeksästä pelistä ei seurajohtoa miellyttänyt ja päävalmentajan vaihto oli ilmeisesti tarpeen. Kun GM oli erotettu jo pari viikkoa aikaisemmin luottamuspulan (?) takia, on kaksi joukkueen koonnutta johtohenkilöä poissa. Uusi GM / päävalmentaja on jo nimetty ja huomenna hän tullee esittäytymään joukkueelle kun harjoitukset taas jatkuvat.

Tiedotus tosin taas vähän takkuilee, kukaan ei tunnu tietävän onko hallimme remontti jo valmistunut, eikä edes huomisesta aikataulusta ole tullut ilmoitusta. No, kellohan on vasta 20.30, onhan tässä huomiseen aikaa...

Helpottavaa on nyt kuitenkin se, että vaikka hotellielämä jatkuu tästä eteenkin päin ja reissaaminenkin taas kun sarja alkaa, pääsimme nyt ikäänkuin asettumaan aloillemme. Mukavaa että alla on nyt tukikohta johon voi jättää osan tavaroista, eikä kaikkea omaisuutta tarvitse enää raahata mukana.

Tässä vielä kuvia tämänpäiväiseltä Harbin-tutkimusretkeltä.

Ja pakko mainita vielä tuosta OMG nimisestä hampurilaisesta. Oli kuulema tarkoitettu 2-3 henkilölle, mutta helposti meni kokonaan. Mitähän ne tarjoilijat naureskeli?