Sumussa. PÄIVITYS: Kuvia lisätty
Jo Siperiassa seikkaillessamme, Irkutskiin kantautui huhuja, että Harbinin ilmanlaatu on heikentynyt oleellisesti matalapaineen myötä. Kotimatkan jälkeisen unimaratoonin jälkeen asianlaita selvisi varsin konkreettisesti, kun hotellia vastapäätä olevaa Dragon Toweria ei meinannut erottaa savusumun seasta.
Kansallislaulut menossa ennen Zvezda Chekov matsia
Maisema hotellihuoneen ikkunasta auringonlaskun aikaan kun savusumu alkaa nousta. Kuvassa ei näytä yhtä punaiselta, kuin mitä savusumu taivaan oikeasti värjää.
Tälläisiä ryhmiä katsomossa näkyy. Nämä lienee yliopisto opiskelijoita. Ylärivissä näkyvistä rummuista lähtee aika mahtava soundi, harmi että ne paukuttaa niitä ihan liian vähän pelin aikana.
Parta vähän hankaloittaa hengityssuojaimen käyttöä. Oliskohan parrakkaille oma mallinsa? Ja musta tietysti!
Dragon Tower saastepilven keskellä. Välillä tornista ei näy kuin utuinen hahmo.
Jotain huhuja liikkui, että kaupungin ulkopuolella maanviljelijät kaskeavat peltojaan talvea vasten ja tämä aiheuttaisi ilmansaasteet. Tiedä sitten onko mahdollista, että 10 miljoonan asukkaan kaupunki peittyy savuun peltojen polttamisella. Sen kyllä pystyn uskomaan, että kukaan ei asiaan puuttuisi vaikka näin olisi. En tiedä mikä on yksikkö millä ilman saastepitoisuutta mitataan, mutta 40 on normaali ja täällä se on päivittäin 400-500, pahimpina päivinä 900-1000.
Joukkueelle on tilattu parhaat mahdolliset hengityssuojat, mutta yllätys yllätys, niistä ei ole toistaiseksi kuulunut mitään. Niinpä olemme joutuneet ostamaan kuka mistäkin väliaikaisia, jotka toivottavasti ovat kuitenkin teholtaan hyviä. Savusumun haju on todella kuvottava, pahoinvointia aiheuttava ja se tunkeutuu hotellihuoneen falskaavista ikkunoista sisälle asti. Pahimpina öinä tekisi mieli nukkua hengityssuojain naamalla.
Ihmetyttää miten ihmiset pystyvät elämään täällä ja mitä vaikutuksia savulla on heidän terveyteensä. Se ei voi olla mitenkään hyvä.
Niinhän siinä kävi kuin pelkäsin, loukkaantumisten ja siirtojen myötä joukkueen iskukyky romahti ja seitsemän pelin pisteputki vaihtui seitsemän pelin voitottomaan putkeen. Seitsemän kotiottelun jaksosta on nyt pelattu kolme ja kaikista tuloksena maalin tappio ja suuret ongelmat maalinteossa.
KHL joukkueen ostettua ulos Tomi Karhusen sopimuksen, aiheutti se liikehdintää maalivahtiosastolla myös meillä. Alexandr Skrynnik sai kutsun takaisin ylös ja Georgi Boyarshinov on saanut pelivastuun, ihan täysin siinä onnistumatta. Myös Derek Dun ja Jordan Liem ovat vuorollaan matkustaneet Shanghain ja Harbinin väliä. Hyvä kundeille, että pääsevät kaikki siellä näyttäytymään, mutta meille tilanne aiheuttaa lähinnä epävarmuutta kun emme tiedä kuka on menossa seuraavaksi mihinkin. Nyt tilanne hieman rauhoittuu, kun KHL:ssä alkaa maajoukkuetauko.
Venäläisestä maalivahtiprofiilista alkaa olla nyt jonkinlainen käsitys ja ensimmäinen huomio oli, että 90% veskareista pelaa järkyttävän ylisuurilla patjoilla. Jostain syystä kummatkin meidän venäläisveskarit pelaavat "normikokoisilla", mutta ylisuuri koko näyttää olevan enemmän sääntö, kuin poikkeus. Tuli mieleen Hovisen Nikon KHL aikaiset 38+4 Brian'sit. Mikäs siinä jos kukaan ei valvo.
Toinen huomio on, että maalivahteja on lähinnä kahta tyyppiä. "Isoin poika maaliin" tyyppisiä peittäviä ja kokoonsa luottavia, sekä hieman pienempiä, enemmän tekniikkaan ja taitoihinsa luottavia. Tosin ne taidot ei monellakaan ole kummoiset. Ensimmäisestä hyvä esimerkki oli legendaarisen Vladislav Tretjakin pojan poika (vai tyttären poika, en tiedä kumpi) Maxim Tretjak. On tainnut pojalla jäädä katsomatta vaarinsa vanhat tennispallo- ja jumppatreenivideot, niin yksipuoliselta hänen pelaaminen ja fysiikka vaikutti. No, myönnettäköön, että pelasi hyvän pelin meitä vastaan kuitenkin.
Tapana tuntuu kuitenkin olevan, että KHL joukkueilla on selkeä ykkösvahti ja kakkosena heikompi veskari. Harva luottaa kahteen tasavahvaan. Osatekijä tähän saattaa olla säännöt, jossa joukkueessa saa olla vain 4 ulkomaalaispelaajaa, mutta venäläiset lasketaan kuitenkin joka puolella "kotimaiseksi", niin meilläkin. Niinpä harva joukkue haluaa "tuhlata" yhtä paikkaa ulkomaalaiskiintiöstä maalivahtiin (varsinkaan kahteen, niinkuin case Karhusessa nähtiin.) ja koska omasta takaa ei löydy tarpeeksi laadukkaita veskareita, pidetään porttia avaamassa käytännössä farmimies.
Huomenna alkaa jälleen neljä peliä seitsemässä päivässä -rypistys. Täytyy toivoa että KHL joukkueesta liikenee muutama pelaaja tauon ajaksi vahvistukseksi. Skrynnik ainakin saapuu muutaman pelin ajaksi.
Reilun viikon päästä alkaa kolmas vieraspelireissu, saapa nähdä minkälaisia seikkailuja tällä kertaa on luvassa.
Maisema hotellihuoneen ikkunasta auringonlaskun aikaan kun savusumu alkaa nousta. Kuvassa ei näytä yhtä punaiselta, kuin mitä savusumu taivaan oikeasti värjää.
Tälläisiä ryhmiä katsomossa näkyy. Nämä lienee yliopisto opiskelijoita. Ylärivissä näkyvistä rummuista lähtee aika mahtava soundi, harmi että ne paukuttaa niitä ihan liian vähän pelin aikana.
Parta vähän hankaloittaa hengityssuojaimen käyttöä. Oliskohan parrakkaille oma mallinsa? Ja musta tietysti!
Dragon Tower saastepilven keskellä. Välillä tornista ei näy kuin utuinen hahmo.
Kommentit
Lähetä kommentti