Tarina jatkuu
Kahden viikon kotiloman jälkeen sunnuntai aamuna puhelimessa oli viesti: "Kuinka pian pääset takaisin Kiinaan? U18 maajoukkue leiri alkaa huomenna (!) ja haluamme sinut tänne valmentamaan maalivahteja.
Aikataulut ja päätöksen tekeminen noudatteli siis tässäkin tapauksessa tuttua kiinalaista linjaa, mutta lähtöpäivää jouduin odottelemaan vielä viikon uuden viisumin hankinnan ja lopullisen varmistuksen viivästymisen takia.
Olin pyytänyt lentolippuja Venäjän kautta Harbiniin, koska niinkuin todettu, Pekingin kenttä on varsinainen pullonkaula ja sitä kautta matkustamista on parempi välttää. No, liput lähetettiin, mutta ei Venäjän, vaan tällä kertaa Shanghain kautta. Ei auttanut kuin hypätä 4.3. Finnairin Airbussiin, joka 8.5h päästä laskeutuisi Shanghain kentälle.
Itse kenttä osoittautui huomattavasti toimivammaksi kuin Pekingin vastaava, mutta ongelmat kasaantuivat kiinalaiseen tapaan myös siellä. Ensin jatkolento Harbiniin oli peruttu sään takia. Jotenkuten sain selville että lentokenttä bussi (joka oli oikeasti vanha rämisevä Ford Transit) vie hotelliin jos niin haluan. Löysin kuin löysinkin oikean bussin, vaikka kyytiin noustessa ei ollut ollenkaan varmaa onko kyse oikeasta bussista. Pääsin kuitenkin päiväksi hotelliin lepäämään ja nukkumaan huimat 3h. Lentokoneessa en koskaan saa nukuttua ja niinpä Helsinki-Shanghai lennon jälkeen pidempäänkin olisi voinut silmiä ummistaa. Shanghaissa lämpötila oli saapumispäivänä +22C, joten tässä vaiheessa oli ihan mukavakin viettää kaupungissa hieman ylimääräistä aikaa.
Ilta kuudelta matkustin samalla Transitilla takaisin kentälle todetakseni että Harbinin lento oli myöhässä 3h lisää juuri nousseen ukkosmyrskyn vuoksi. No, ei muuta kuin odottelemaan ja tässä välissä olin saanut uudet liput myöhäisemmälle lennolle. Kun lento viimein oli lähdössä, osoittautui että olin saanut väärät liput, joten tällekkään lennolle ei ollut asiaa.
Ei muuta kuin takaisin hotelliin ja nukkumaan. Tällä kertaa unta riitti 2h verran. Lopulta pääsin seuraavana päivänä jatkamaan matkaa 24h myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Harbinin -15C (joka iholla tuntuu reilusti yli -20C) pakkaseen päästyäni matkustamista oli takana 45h, jonka aikana sain siis nukuttua 5h. Edelleen tälläkin hetkellä päällä on pahin jetlag koskaan.
U18 maajoukkueen valmentajana toimii entinen NHL pelaaja Steve Kasper. Hän apuvalmentajineen valmensi kuluneella kaudella Kunlun Red Star U18 joukkuetta joka pelasi Kanadan juniorisarjaa ja pelasi kotipelinsä Torontossa. Itse osasin jo odottaa ettei kaikki voi sujua kuin tanssi, mutta näytti Kasperille ja muille kanukkivalmentajille olleen yllätys, kun leirillä on yhteensä 13 kenttäpelaajaa ja 1 tarpeeksi hyvä maalivahti.
Ryhmä B, 2, divisioonan MM-kisat pelataan 24.-30.3. Zagrebissa, Kroatiassa ja meidän olisi ilmeisesti tarkoitus matkustaa sinne jo 16.3. Tällä ryhmällä emme kuitenkaan pysty kisoihin osallistumaan. Lisää pelaajia on kuulema tulossa, mutta milloin, on täysin kysymysmerkki.
Tällä hetkellä siis harjoittelemme päivä kerrallaan ja odottelemme mitä tuleman pitää. Harjoittelu näin pienellä ryhmällä ei juurikaan palvele kisoihin valmistautumista, mutta ainakin paikalla olevat pelaajat saavat tarpeeksi toistoja.
Hyvää tässä on se, että tämän kertainen hotellimme, Hotel Shangri-La Harbin on tasokas ja ruokakin on paljon parempaa kuin Sofitelissa, missä koko kauden olimme.
Kuten Shanghain lentokenttähotellissa, ei muissakaan kiinalaisissa hotelleissa ole 4. kerrosta ollenkaan. 4 on Kiinassa kuoleman tai paholaisen luku, eikä joukkueessa saa pelipaidassa olla kenelläkään numeroa 4. Itsehän majoittuisin ensimmäisenä 4. kerrokseen, jos vaikka sen pahilaisen siellä tapaisi. :)
Hotelli Shangri-La:n sisäänkäynnin vieressä on jäämaja, jonka saa vuokrata illallista varten. Tosin vieressä pörräävät taksit saattaa hieman latistaa tunnelmaa.
Katumaisemaa Harbinissa. Ilma on aurinkoinen, mutta jäätävän kylmä.
18. kerroksen hotellihuoneen ikkunasta aukeaa hienot maisemat.
Aikataulut ja päätöksen tekeminen noudatteli siis tässäkin tapauksessa tuttua kiinalaista linjaa, mutta lähtöpäivää jouduin odottelemaan vielä viikon uuden viisumin hankinnan ja lopullisen varmistuksen viivästymisen takia.
Olin pyytänyt lentolippuja Venäjän kautta Harbiniin, koska niinkuin todettu, Pekingin kenttä on varsinainen pullonkaula ja sitä kautta matkustamista on parempi välttää. No, liput lähetettiin, mutta ei Venäjän, vaan tällä kertaa Shanghain kautta. Ei auttanut kuin hypätä 4.3. Finnairin Airbussiin, joka 8.5h päästä laskeutuisi Shanghain kentälle.
Itse kenttä osoittautui huomattavasti toimivammaksi kuin Pekingin vastaava, mutta ongelmat kasaantuivat kiinalaiseen tapaan myös siellä. Ensin jatkolento Harbiniin oli peruttu sään takia. Jotenkuten sain selville että lentokenttä bussi (joka oli oikeasti vanha rämisevä Ford Transit) vie hotelliin jos niin haluan. Löysin kuin löysinkin oikean bussin, vaikka kyytiin noustessa ei ollut ollenkaan varmaa onko kyse oikeasta bussista. Pääsin kuitenkin päiväksi hotelliin lepäämään ja nukkumaan huimat 3h. Lentokoneessa en koskaan saa nukuttua ja niinpä Helsinki-Shanghai lennon jälkeen pidempäänkin olisi voinut silmiä ummistaa. Shanghaissa lämpötila oli saapumispäivänä +22C, joten tässä vaiheessa oli ihan mukavakin viettää kaupungissa hieman ylimääräistä aikaa.
Ilta kuudelta matkustin samalla Transitilla takaisin kentälle todetakseni että Harbinin lento oli myöhässä 3h lisää juuri nousseen ukkosmyrskyn vuoksi. No, ei muuta kuin odottelemaan ja tässä välissä olin saanut uudet liput myöhäisemmälle lennolle. Kun lento viimein oli lähdössä, osoittautui että olin saanut väärät liput, joten tällekkään lennolle ei ollut asiaa.
Ei muuta kuin takaisin hotelliin ja nukkumaan. Tällä kertaa unta riitti 2h verran. Lopulta pääsin seuraavana päivänä jatkamaan matkaa 24h myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Harbinin -15C (joka iholla tuntuu reilusti yli -20C) pakkaseen päästyäni matkustamista oli takana 45h, jonka aikana sain siis nukuttua 5h. Edelleen tälläkin hetkellä päällä on pahin jetlag koskaan.
U18 maajoukkueen valmentajana toimii entinen NHL pelaaja Steve Kasper. Hän apuvalmentajineen valmensi kuluneella kaudella Kunlun Red Star U18 joukkuetta joka pelasi Kanadan juniorisarjaa ja pelasi kotipelinsä Torontossa. Itse osasin jo odottaa ettei kaikki voi sujua kuin tanssi, mutta näytti Kasperille ja muille kanukkivalmentajille olleen yllätys, kun leirillä on yhteensä 13 kenttäpelaajaa ja 1 tarpeeksi hyvä maalivahti.
Ryhmä B, 2, divisioonan MM-kisat pelataan 24.-30.3. Zagrebissa, Kroatiassa ja meidän olisi ilmeisesti tarkoitus matkustaa sinne jo 16.3. Tällä ryhmällä emme kuitenkaan pysty kisoihin osallistumaan. Lisää pelaajia on kuulema tulossa, mutta milloin, on täysin kysymysmerkki.
Tällä hetkellä siis harjoittelemme päivä kerrallaan ja odottelemme mitä tuleman pitää. Harjoittelu näin pienellä ryhmällä ei juurikaan palvele kisoihin valmistautumista, mutta ainakin paikalla olevat pelaajat saavat tarpeeksi toistoja.
Hyvää tässä on se, että tämän kertainen hotellimme, Hotel Shangri-La Harbin on tasokas ja ruokakin on paljon parempaa kuin Sofitelissa, missä koko kauden olimme.
Kuten Shanghain lentokenttähotellissa, ei muissakaan kiinalaisissa hotelleissa ole 4. kerrosta ollenkaan. 4 on Kiinassa kuoleman tai paholaisen luku, eikä joukkueessa saa pelipaidassa olla kenelläkään numeroa 4. Itsehän majoittuisin ensimmäisenä 4. kerrokseen, jos vaikka sen pahilaisen siellä tapaisi. :)
Hotelli Shangri-La:n sisäänkäynnin vieressä on jäämaja, jonka saa vuokrata illallista varten. Tosin vieressä pörräävät taksit saattaa hieman latistaa tunnelmaa.
Katumaisemaa Harbinissa. Ilma on aurinkoinen, mutta jäätävän kylmä.
18. kerroksen hotellihuoneen ikkunasta aukeaa hienot maisemat.
Kommentit
Lähetä kommentti