Uusi kausi, uusi pesti, uusi maa
Ensin täytyy käydä läpi miten MM-turnaus Kiinan U18 joukkueen kanssa lopulta meni. Kolme ensimmäistä peliä löytyy edellisestä postauksesta ja neljäs peli oli siis isäntämaata Kroatiaa vastaan täpötäydessä hallissa.
Kroatia johti avauserän jälkeen jo 2-0, mutta niin vaan saimme kammettua ottelusta maukkaan 2-3 voiton. Näiden pisteiden myötä olimme mukana mitalitaistossa, vaikkakin Espanja oli varmistanut kultansa jo hyvissä ajoin.
Viimeinen peli oli Serbiaa vastaan, joka sillä hetkellä oli kahden pisteen päässä takanamme. Mitaleihin oli siis hyvät mahdollisuudet. Kroatia pelin voitto ja tiivis pelitahti oli kuitenkin vienyt pelaajistamme mehut, emmekä väsyneinä pystyneet antamaan Serbialle kunnon vastusta ja niin mitalit valui käsistämme Serbian voittaessa puhtaasti 4-0.
Minimitavoite oli kuitenkin saavutettu ja säilytimme sarjapaikan Islannin jäädessä viimeiseksi ja pudoten näin ollen 3. divisioonaan.
Viimeisen ottelun jälkeen paikallinen Kiinan lähetystö kutsui meidät kartanoonsa syömään, jossa kiinalaiset pelaajat otettiin sankareina vastaan. Suurlähettilään puhe oli melkoista Kiina-hehkutusta.
Näin unohtumaton kausi oli paketissa ja palasin koti Suomeen monta kokemusta ja kaveria rikkaampana pääsiäisviikonloppuna.
Sitten alkoi odottelu, tarjoaako seura jatkosopimusta. Juhannusviikolla tuli viimein tieto, että kenellekään joukkueemme valmentajille ei jatkoa ole tarjolla. Koko VHL-joukkueen jatko oli myös Kiinasta kantautuneiden tietojen mukaan uhattuna.
Kesä-heinäkuu alkaa olemaan jo liian myöhäistä löytää vapaita valmennuspaikkoja, kaikki palkkaavat valmentajansa yleensä jo joulu-tammikuussa ja viimeisetkin kevään aikana. Näytti siltä että ura kokopäivätoimisena valmentajana tyssäisi yhteen kauteen ja aloin jo varautumaan paluusta jakeluauton rattiin.
Heinäkuun viimeisinä päivinä kuitenkin tuli Unkarissa valmentavalta Hannu Järvenpäältä tieto, että KMH Budapest (jossain yhteyksissä vain HK Budapest) etsii maalivahtivalmentajaa. Ei muutakuin tarttumaan viimeiseen oljenkorteen ja hakemus sähköpostilla matkaan. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen seura ilmoitti palkkaavansa minut tulevan kauden maalivahtivastaavaksi, mutta mahdollisesti pesti olisi useampivuotinen.
Pieni sivujuonne tarinaan tuli tässä vaiheessa vielä Kiinasta. Heinäkuun lopussa siellä oli päätetty jatkaa VHL-joukkueen ylläpitoa ja päivä sen jälkeen kun olin allekirjoittanut sopimuksen Unkariin, sain soiton Kiinasta että haluaisinko mennä sinne takaisin. No, nyt oli liian myöhäistä.
Vastuullani on seuran miesten edustusjoukkue, joka pelaa paikallista Erste liigaa. Sarjassa on yhteensä 11 joukkuetta, joista neljä on Budapestistä ja kaksi pienemmästä kaupungista alle 100km päässä. Tämän lisäksi yksi joukkue on Wienistä yksi Unkarista idästä, läheltä Romanian rajaa ja kolme Romaniasta.
Tämän lisäksi vastuullani on seuran U20, U18 ja naisten edustusjoukkueen maalivahdit, sekä toimia mentorina seuran toiselle mv-valmentajalle, joka valmentaa nuorempaa päätä. Hommia siis riittää.
Naisten joukkueen päävalmentajana toimii Suomen naisten maajoukkuettakin valmentanut Jari Risku.
Ainakaan ei tarvitse matkustaa yhtä paljon kuin viime kaudella.
Saavuin Budapestiin viime perjantain vastaisena yönä ja koko viikonloppu oli vapaata ennen maanantaita, joka oli ensimmäinen työpäivä. Kaikki ovat kehuneet miten hieno ja kaunis kaupunki Budapest on, eikä turhaa.
Keskusta Tonava joen ympärillä on täynnä upeita rakennuksia ja viihtyisiä puistoja. Aivan keskustassa, Budan puolella kohoaa 140m korkea Gellértin vuori, jonka päällä sijaitsee 1848 Citadella linnoitus. Vuoren historia kuitenkin ulottuu jopa 300 eaa. Kiipesin ekana päivänä vuorelle ja sieltä avautuu hienot näkymät koko kaupungin yli.
Hotelli jossa toistaiseksi asun, sijaitsee myös Budan puolella n. 5km keskustasta etelään. Hotellin toisella puolella alkaa Tonavalle ulottuva teollisuusalue ja toisella puolella asuinlähiö, joka ei juuri palveluja tarjoa. 500m päässä hotellista on pieni ostoskeskus, jossa on yksi kauppa, terveysasema ja baari. Onneksi raitiovaunu ja bussiyhteydet on kuitenkin ihan vieressä, pankkiautomaatille pitää ajaa ratikalla kaksi pysäkin väliä.
Alueen julkisista rakennuksista tulee mieleen hyvin paljon viime kaudella nähdyt Venäjän kaupungit. Valtavia kerrostalokomplekseja, joissa osassa julkisivuremontti on unohdettu kokonaan. Myös katujen kunto jättää monin paikoin toivomisen varaa.
Työmatka hallille on 4-5km bussilla, mutta ruuhkasta riippuen siihen saattaa kulua aikaa, kuten tänä aamuna n. 50min. Tüskecsarnok Arena on pieni mutta viihtyisä ja hyväkuntoinen halli. Vieressä on myös pressuhallissa toinen kaukalo, jota yleisesti kutsutaan Teltaksi, oikealta nimeltään Tüscesátor. Kuntosalit, pukuhuoneet ja sosiaalitilat ovat hyvässä kunnossa ja muutenkin olosuhteet vaikuttaa olevan kunnossa.
Kiekon tasosta täällä ei vielä ole suurta käsitystä, mutta ainakaan U20 ja U18 maalivahtien taso ei kovin korkea ole. Töitä on edessä.
Kroatia johti avauserän jälkeen jo 2-0, mutta niin vaan saimme kammettua ottelusta maukkaan 2-3 voiton. Näiden pisteiden myötä olimme mukana mitalitaistossa, vaikkakin Espanja oli varmistanut kultansa jo hyvissä ajoin.
Viimeinen peli oli Serbiaa vastaan, joka sillä hetkellä oli kahden pisteen päässä takanamme. Mitaleihin oli siis hyvät mahdollisuudet. Kroatia pelin voitto ja tiivis pelitahti oli kuitenkin vienyt pelaajistamme mehut, emmekä väsyneinä pystyneet antamaan Serbialle kunnon vastusta ja niin mitalit valui käsistämme Serbian voittaessa puhtaasti 4-0.
Minimitavoite oli kuitenkin saavutettu ja säilytimme sarjapaikan Islannin jäädessä viimeiseksi ja pudoten näin ollen 3. divisioonaan.
Viimeisen ottelun jälkeen paikallinen Kiinan lähetystö kutsui meidät kartanoonsa syömään, jossa kiinalaiset pelaajat otettiin sankareina vastaan. Suurlähettilään puhe oli melkoista Kiina-hehkutusta.
Näin unohtumaton kausi oli paketissa ja palasin koti Suomeen monta kokemusta ja kaveria rikkaampana pääsiäisviikonloppuna.
Sitten alkoi odottelu, tarjoaako seura jatkosopimusta. Juhannusviikolla tuli viimein tieto, että kenellekään joukkueemme valmentajille ei jatkoa ole tarjolla. Koko VHL-joukkueen jatko oli myös Kiinasta kantautuneiden tietojen mukaan uhattuna.
Kesä-heinäkuu alkaa olemaan jo liian myöhäistä löytää vapaita valmennuspaikkoja, kaikki palkkaavat valmentajansa yleensä jo joulu-tammikuussa ja viimeisetkin kevään aikana. Näytti siltä että ura kokopäivätoimisena valmentajana tyssäisi yhteen kauteen ja aloin jo varautumaan paluusta jakeluauton rattiin.
Heinäkuun viimeisinä päivinä kuitenkin tuli Unkarissa valmentavalta Hannu Järvenpäältä tieto, että KMH Budapest (jossain yhteyksissä vain HK Budapest) etsii maalivahtivalmentajaa. Ei muutakuin tarttumaan viimeiseen oljenkorteen ja hakemus sähköpostilla matkaan. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen seura ilmoitti palkkaavansa minut tulevan kauden maalivahtivastaavaksi, mutta mahdollisesti pesti olisi useampivuotinen.
Pieni sivujuonne tarinaan tuli tässä vaiheessa vielä Kiinasta. Heinäkuun lopussa siellä oli päätetty jatkaa VHL-joukkueen ylläpitoa ja päivä sen jälkeen kun olin allekirjoittanut sopimuksen Unkariin, sain soiton Kiinasta että haluaisinko mennä sinne takaisin. No, nyt oli liian myöhäistä.
Vastuullani on seuran miesten edustusjoukkue, joka pelaa paikallista Erste liigaa. Sarjassa on yhteensä 11 joukkuetta, joista neljä on Budapestistä ja kaksi pienemmästä kaupungista alle 100km päässä. Tämän lisäksi yksi joukkue on Wienistä yksi Unkarista idästä, läheltä Romanian rajaa ja kolme Romaniasta.
Tämän lisäksi vastuullani on seuran U20, U18 ja naisten edustusjoukkueen maalivahdit, sekä toimia mentorina seuran toiselle mv-valmentajalle, joka valmentaa nuorempaa päätä. Hommia siis riittää.
Naisten joukkueen päävalmentajana toimii Suomen naisten maajoukkuettakin valmentanut Jari Risku.
Ainakaan ei tarvitse matkustaa yhtä paljon kuin viime kaudella.
Saavuin Budapestiin viime perjantain vastaisena yönä ja koko viikonloppu oli vapaata ennen maanantaita, joka oli ensimmäinen työpäivä. Kaikki ovat kehuneet miten hieno ja kaunis kaupunki Budapest on, eikä turhaa.
Keskusta Tonava joen ympärillä on täynnä upeita rakennuksia ja viihtyisiä puistoja. Aivan keskustassa, Budan puolella kohoaa 140m korkea Gellértin vuori, jonka päällä sijaitsee 1848 Citadella linnoitus. Vuoren historia kuitenkin ulottuu jopa 300 eaa. Kiipesin ekana päivänä vuorelle ja sieltä avautuu hienot näkymät koko kaupungin yli.
Hotelli jossa toistaiseksi asun, sijaitsee myös Budan puolella n. 5km keskustasta etelään. Hotellin toisella puolella alkaa Tonavalle ulottuva teollisuusalue ja toisella puolella asuinlähiö, joka ei juuri palveluja tarjoa. 500m päässä hotellista on pieni ostoskeskus, jossa on yksi kauppa, terveysasema ja baari. Onneksi raitiovaunu ja bussiyhteydet on kuitenkin ihan vieressä, pankkiautomaatille pitää ajaa ratikalla kaksi pysäkin väliä.
Alueen julkisista rakennuksista tulee mieleen hyvin paljon viime kaudella nähdyt Venäjän kaupungit. Valtavia kerrostalokomplekseja, joissa osassa julkisivuremontti on unohdettu kokonaan. Myös katujen kunto jättää monin paikoin toivomisen varaa.
Työmatka hallille on 4-5km bussilla, mutta ruuhkasta riippuen siihen saattaa kulua aikaa, kuten tänä aamuna n. 50min. Tüskecsarnok Arena on pieni mutta viihtyisä ja hyväkuntoinen halli. Vieressä on myös pressuhallissa toinen kaukalo, jota yleisesti kutsutaan Teltaksi, oikealta nimeltään Tüscesátor. Kuntosalit, pukuhuoneet ja sosiaalitilat ovat hyvässä kunnossa ja muutenkin olosuhteet vaikuttaa olevan kunnossa.
Kiekon tasosta täällä ei vielä ole suurta käsitystä, mutta ainakaan U20 ja U18 maalivahtien taso ei kovin korkea ole. Töitä on edessä.
 |
| Tonavan yli kulkee upeita siltoja. Kuvassa Szabadság hid eli "Liberty bridge" |
 |
| Gellért vuorelta avautuu hienot maisemat kaupungin yli |
 |
| Parlamenttitalo Pestin puolella Tonavaa |
 |
| Parlamenttitalon julkisivu ja pääsisäänkäynti |
 |
| Yhdessä kilpailevassa joukkueessa pelaa Karol Csanyi, johon tutustuin ja joka pelasi viime kaudella Kiinassa. Pieni on maailma. |
 |
| Hotel Luna on viihtyisä vanha rakennus. Ei mikään viiden tähden hotelli, mutta riittävän hyvä. |
Kommentit
Lähetä kommentti