Karpaateilta Alpeille

Blogisofta temppuilee eikä julkaise kappalejakoja, tai anna lisätä kommentteja kuviin. Julkaistaan nyt kuitenkin kaikki yhtenä pötkönä. Tammi-helmikuun vaihteen jälkeen bloggausinspiraatio katosi, eikä tullut loppukaudesta enää Romanian kuulumisia kirjoiteltua. Nopeasti läpikäytynä kevät meni jotenkin näin: Talvi oli Romaniassa aika ankea, lumi oli maassa suunnilleen tammikuusta maaliskuuhun. Jatkuva sumu teki ilmasta kuitenkin harmaata ja pimeää ja hauskaa oli se kun ajoi 50km vuorten toiselle puolelle, keli muuttui täysin ja aurinko paistoi. Romanian kiekkosarja osoitti myös mielenkiintoisen puolensa, kun tammikuun puolestavälistä odottelimme 50 päivää runkosarjan viimeistä kahta peliä. Noiden pelien vastustaja Corona Brasov meni Unkarin Erste Ligan playoffeihin, eikä pelannut tänä aikana Romanian liigan pelejä. Loput 6 peliä (2 runkosarjan ja 4 playoffin) pelattiin sitten lopulta 11 päivässä. Noiden 50 päivän aikana alkoi jatkuva harjoittelu jo tympimään niin pelaajia kuin valmentajiakin. Loppujen lopuksi sijoituksemme oli toiseksi viimeinen, vain aiemmin mainitsemani "kaljaliigajoukkue" Sportul Studensia jäi taakse. Kevään aikana alkoi käydä selväksi ettei oma viihtyvyys ollut kovin hyvä Transylvaniassa. Karcfalvasta 60km päässä sijaitsevaan Kézdivasarhelyyn oltiin perustamassa uutta joukkuetta Romanian sarjaan, jonne sain tarjouksen. Työ akatemiassa olisi siis loppunut joka tapauksessa, vaikka se olisikin ollut mukana pyörittämässä tätä uutta joukkuetta. Edessä olisi siis ollut muutto pieneen ränsistyneeseen kaupunkiin ja työskentely uudessa, vastaperustetussa seurassa, jollaisista ei itsellä ole kovin hyviä kokemuksia. Päätös oli siis lopulta helppo, olisi aika katsoa uutta työpaikkaa. Esillä olivat joukkueet Saksasta, Itävallasta, Italiasta ja Unkarista. Unkariin olisi ollut kiva palata, mutta sikäläiseen tapaan valmentajat valitaan vasta heinä-elokuussa, enkä halunnut jäädä kesäksi epätietoisuuteen seuraavan kauden pestistä. Tällöin kuvaan astui entinen KHL ja SM-liiga maalivahti, sekä Goaliepron asiakas Bernd Brückler, joka toimii nykyään agenttina Keski-Euroopassa. Hänen kauttaan sain tietää että Italialainen Ritten/Renon seura etsii maalivahtivalmentajaa puhelinsoitto Rittenin päävalmentajalle Santeri Heiskaselle tuotti tulosta. Alkanut kausi menee siis pohjois Italiassa, etelä Tirolissa, Alppien vuoristossa lähellä Itävallan rajaa. Seutu on kaksikielinen, mutta enemmistö täällä puhuu Saksaa. Ritten/Renon on saksankielinen ja italiankielinen nimi kunnalle, jonka sisällä on paljon pieniä kyliä, aivan kuten Romaniassakin. Täällä ei sentään kuljeta hevosilla, eikä aamulla herätessä rappusilla pällistele lehmiä. Kylämme nimi on Klaubenstain tai Italiaksi Collalbo. Koronan vuoksi kylä on kuulema ollut todella hiljainen, mutta ainakin nyt turisteja on jo liikkellä aika paljon. Collalbo sijaitsee reilun kilometrin korkeudella vuoren rinteellä ja maisemat ovat ihan huikeat. Alhaalla laaksossa on seudun isoin kaupunki Bolzano, jossa on asukkaita reilu 100.000. Bolzanossa sijaitsee isommat kaupat ja muut palvelut, mutta Collalbosta löytyy pari ravintolaa ja kauppaa ja yksi pankki. Urheilukeskus, jossa kotihallimme Ritten Arena sijaitsee, on kylän hallitsevin kompleksi. Sunnuntaina teimme pikavisiitin Bolzanoon, joka osoittautui varsin hienoksi kaupungiksi. Italialaiseen tapaan kadut ovat kapeita ja ahtaita ja rakennukset upeita ja vanhoja. Täytyy paremmalla ajalla mennä kiertelemään tarkemmin. Seurassa toimii muitakin suomalaisia, jo mainittu päävalmentaja Santeri Heiskanen ja pelaajat Lasse Uusivirta ja Jari Sailio. Lassen kanssa tutustuimme jo 15 vuotta sitten Bluesin junioreissa. Heiskanen on vanha SM-liiga puolustaja ja Sailio on pelannyt melkein 800 SM-liigaottelua. Suomen mestaruuksiakin löytyy useampi. Junioripuolella valmentajana toimii vielä Jori Kokkonen. Miesten joukkueen lisäksi minun toimenkuvaan kuuluu myös juniorimaalivahtien kanssa työskentely. Kolmas päivä tällä hetkellä menossa Italiassa ja ainakin toistaiseksi kaikki on toiminut hyvin maisemia ihmetellessä. Ensi viikonloppuna on edessä jo ensimmäiset harjoituspelit, mielenkiintoista nähdä joukkue tositoimissa. Kuviakin olen tietysti nappaillut, tässä muutamia: Ekassa kuvassa ensimmäinen vuoristomaisema tulomatkalta. Tokassa kuvassa vuoristomaisemaa Collalbosta Kolmannessa Bolzanon voiton muistomerkki Neljännessä kapea kauppa katu Bolzanon keskustassa Viidennessä Bolzanon Katedraali