Kiekkoilua pandemian keskellä

Lopulta se sitten tapahtui, pian viime postauksen jälkeen Korona iski lopulta minuunkin ja kärsittävänä oli 17 päivän karanteeni. Tauti ei sinänsä ollut paha, vain muutama päivä kuumetta, mutta neljän seinän sisällä pysyminen ja positiivisen testituloksen saaminen kerran viikossa kolmen viikon ajan oli tylsää ja turhauttavaa. Olihan se näillä reissaamisilla todennäköistä saada tartunta jossain vaiheessa ennen Omikroniakin. Pelikausi on edennyt muutenkin pandemian ehdoilla ja monet joukkueet ovat olleet taudin kourissa ja pelejä on peruttu. Täytyy koputtaa puuta, mutta meille ei tartuntoja ole osunut muutakuin minun kanssa samaan aikaan tartunnan saaneille kolmelle pelaajalle. Yhtään peliä ei meidän takia ole tarvinnut siirtää. Loukkaantumiset ovat joukkuettamme vaivanneet senkin edestä viime aikoina, mutta sarjataulukossa olemme sinnitelleet koko ajan kolmen parhaan joukossa, joten ihan huonosti kausi ei ole mennyt. Alppiliigassa Italialaisten joukkueiden keskinäiset ottelut lasketaan myös Italian Cupin otteluihin ja ensi viikolla edessä on tämän sarjan semifinaalisarja yhteistyöseura Gherdeinaa vastaan paras kolmesta systeemillä. Tai olisi, jos Gherdeinan joukkueessa olisi viime viikolla löydetty useita Koronatartuntoja. Nämä cupin pelitkin ovat siis tällä hetkellä epävarmoja ja myös systeemi miten se tullaan pelaamaan jos joukkueet eivät ole pelikuntoisia. Tulevana viikonloppuna olisi edessä myös kauden ainoa yön yli reissu Itävallan puolelle Wieniin ja Lintziin. Wienin joukkue on parhaillaan karanteenissa ja Lintzin ICEHL:ää pelaavassa ykkösjoukkueessa on useita tartuntoja, joten ei ole mahdotonta että virus on levinnyt myös farmijoukkueeseen. Hankalaa siis on ja paljon mutkia matkassa, mutta ei auta muuta kuin mennä päivä kerrallaan ja katsoa mitä tuleman pitää. Joulun ja uudenvuoden pyhät menivät omalta osalta rauhallisesti kotona ja punttisalilla käyden. Jouluaattoaamuna joukkue kokoontui hallille pelaamaan höntsymatsin, jonka jälkeen oli tarjolla ruokaa ja juomaa sekä leppoisaa yhdessäoloa. Kovin erilainen tapa viettää aattoa kuin Suomessa, mutta ihan mukava oli olla koolla ja rentoutua ilman harjoittelu- tai pelihommmia. Edellisenä yönä olimme palanneet Itävallan Lustenausta kello 2.30, joten kovin väsynyttä porukkaa oli joulua juhlistamassa. Uutenavuotena päällä oli rajoitukset, joten mitään isompia tapahtumia ei missään järjestetty, itse pistäydyin katsomassa raketit alakerran ravintolan pihasta, sen vähän mitä niitä siihen näki. Alakerran ravintola on muuten nimeltään Bürgerstube ja sen omistaja ja pizzakokki Simon on tullut tutuksi koska hän on myös koko kiinteistön omistaja ja näin ollen vuokranantajani. Simon on mukava ja auttava tyyppi, joka esim. koronakaranteenini aikaan kantoi tilauksesta pizzaa oveni taakse. Bürgerstube on suosittu lounas- ja illallispaikka josta saa erinomaisia pizzoja ja muutakin ruokaa. Parkkipaikka on yleensä täynnä 11.00-13.00 ja 19.00-22.00. Joulukuun alussa Ritteniin satoi lunta vuorokaudessa n. 50cm ja hetken aikaan lumikaaos oli melkoinen. Kuitenkin sen jälkeen aurinko paistoi päivisin niin lämpimästi, että parin viikon kuluttua lunta oli jäljellä enää lähinnä varjopaikoissa. Tällä hetkellä ilma on harmaa ja pimeä, mutta aurinkoisia päiviä on ollet tarjolla varsin mukavasti, uudenvuoden tienoilla lämpötilan kivuttua reilusti yli +10C asteeseen. Käsittääkseni sen on aika harvinaista näin korkealla tähän aikaan vuodesta. Vielä loppuun yksittäinen huomio liikenteestä ja autoilijoiden vilkun käytöstä. Suomessa usein manataan jos joku ei osaa käyttää vilkkua kääntyessään, mutta täällä yhtä harvinaista tuntuu olevan että vilkkua käytetään. Tuntuu että vilkku laitetaan päälle jos sattuu huvittamaan ja varsinkin liikenneympyröissä tämä hidastaa liikennettä paljon. Koko ajan kaikilla tuntuu olevan kuitenkin kiire päällä ja esim. edellä ajavan hitaamman auton takapuskuriin liimaudutaan kiinni kunnes löytyy pienikin, usein uhkarohkea ohituspaikka. Maassa maan tavalla. Kuvat: 1. Kävely matka hallille kestää n. 20min. ja kävelytie alittaa päätien tälläisissä maisemissa. 2. Schlern vuori hallitsee maisemaa mihin tahansa Rittenissä menet. 3. Jouluaatto aamun kuntoilua slovenialaisen kakkosvalmentaja Rok Pajicin kanssa. Rok on entinen Slovenian maajoukkueen pelaaja ja leppoisa tyyppi joka on aina hyvällä tuulella. 4. Oikealla paikallinen joulukakku Panettone ja vasemmalla joulupipareita jotka joulupukki jätti oveni taakse.